1.1 Kartano
Eurajoen Vuojoen kartano on Suomen toiseksi suurin kartano ja oli yksi oman
aikansa suurimmista maatiloista. Sen omistukseen kuului noin 14000 hehtaaria.
Huoneita on 29 ja kerroksia kolme. Sivurakennuksia eli flyygeleitä on kaksi.
Kartanoon kuuluu myös Orangeria eli kasvihuone, joka oli koko Euroopan
pohjoisin paikka, jossa kasvoi trooppisia kasveja, kuten ananaksia.
Myöhemmin sitä käytettiin vanhainkodin miekisairaala-osastona.
Vuojoen kartanon suunnitteli empiretyylisesti C.L. Engel
vuonna 1836 ja se rakennettiin samana vuonna. Lars Magnus Björkenheim oli
aikanaan Suomen rikkaimpia miehiä ja Vuojoen rakennuttaja. Vuojoen
kartanon nykyisistä kalusteista vain harvat ovat alkuperäisiä. Vuojoen kartanon
uudet kalusteet on hankittu pääasiassa suomalaisista ja ruotsalaisista
antiikkiliikkeistä.
Kartano siirtyi kunnalle vuonna 1934. Vuosina 1936-2003 siellä
toimi vanhainkoti. Kartanon päärakennus valmistui uuteen käyttöön juhla-,
koulutus- ja toimistotiloiksi vuonna 2005. Siellä järjestetään nykyisin tapahtumia
kuten kartanon Suviehtoo.
1.2 Ruikan mylly
Ruikan mylly sai alkunsa 8.5.1922 Irjanteen Saharinkoskella, jolla oli jo
aiempaa tietämystä myllykulttuurin alalta. Myllyn piirrustukset saapuivat
elokuussa vuonna 1922. Sähkökäyttöisen myllyn tullijauhatus sai alkunsa
irjannelaisten talollisten päätöksestä. Myllyyn hankittiin sen aikaiset parhaimmat
ja nykyaikaisimmat koneet. Koneet käynnistettiiin ensimmäisen kerra
maaliskuussa vuonna 1923, ja myllärinä toimi yksi perustajajäsenistä, Eemil
Fagerlund. Ruikan myllyn toiminta oli silloin seutukunnan parhaita
tullimyllylaitoksia, asiakkaita tuli jopa Luvialta, Köyliöstä, Nakkilasta,
Eurasta, Hinnerjoelta ja Lapista.
12.12.1924 pidetyssä yhtiökokouksessa hyväksyttiin uusi
avoin, kaikkia osakkaita yhteisvastuullisesti sitova yhtiösopimus. Myllyä
laajennettiin vehnäkoneiden hankinnan vuoksi vuonna 1935. Myllyn toiminta
muuttui vuonna 1980. Ruikan Mylly Oy lopetti toimintansa, jonka jälkeen mylly
toimi yksityisomistuksessa vielä 12 vuotta vuoteen 1992. Vuonna 1997 omistaja
vaihtui jälleen. Vuodesta 1992 vuoteen 1997 mylly oli tyhjillään. Myllyyn tehtiin
käyttötarkoituksen muutokseen perustuva remontti seuraavana keväänä. Seuraavien
vuosien aikana myllystä tuli yksityisasunto.
Vuonna 2010 Ruikan Mylly Oy perustettiin uudelleen, kun
asukkaat muuttivat kaupunkiin. Yrityksen toiminta on muuttunut täysin. Nykyään
se huolehtii rakentamisesta, kunnossapidosta ja hyvinvointi- sekä
virkistyspalveluista. Myllyllä pystyt nykyään itse järjestämään elämys- ja
virkistyspäiviä, esimerkiksi melontaa, kalastusta sekä myllyn valmistamaa
ruokaa. Myllyllä on myös hyvät kokoustilat sekä kokouspaketit. Voit viettää
myös illan myllyllä osittain joen päällä olevassa turbiinirakennuksessa, jossa
on sekä sauna että kylpytynnyri.
1.3 Eurajoen kirkot
Eurajoella on kaksi kirkkoa. Keskustassa sija
itseva
Kustaa Aadolfin kirkko, sekä Irjanteen kirkko. Molemmat ovat vanhoja
puukirkkoja.
Uusklassismia edustava Kustaa Aadolfin kirkko on
ristinmuotoinen ja väriltään keltainen. Kirkon katolla ei ole ristiä, kuten
tavallisissa kirkoissa. Kolmiyhteistä Jumalaa kuvaavan alttaritaulun tekijää ei
tiedetä. Kirkko on vihitty käyttöön 6.11.1803 Jacob Tengströmin toimesta. Näin ollen
vuonna 2013 täyttää 210 vuotta. Kirkon hautausmaalla on sankarivainajien-,
Karjalaan jääneiden- sekä menneiden sukupolvien muistomerkit. Axel von Fersen
on tehnyt kirkon hyväksi monia asioita. Hän on lahjoittanut alttaritaulun ja
maalauttanut kirkon sisältä. Hänen sukunsa vaakuna on maalattu pohjoisseinälle.
Kirkko on kokenut pitkän olemassaolonsa aikana paljon korjauksia. Kirkon upeaan
esineistöön kuuluu mm. arvokkaat kattokruunut ja messinkiset kynttilänjalat.
Esineistöä on saatu paljon myös lahjoituksina. Kellotornissa soi kolme kelloa,
joista vanhin on jopa 1600-luvulta.
Irjanteen kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko.
Punainen pitkäkirkko on torniton. Samalla paikalla on sijainnut jo kaksi
muutankin kirkkoa. Nykyinen kirkko on rakennettu 1731. Kappelin ympärillä on
vanha hautausmaa. Kirkon kanssa samaan rakennusryhmään kuuluvat myös
kellotapuli ja kotiseutumuseo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti